Kaipaan äitiäni, vaikka väittäisin mitä tahansa itselleni. Kieltäisin kaiken.. Ja silti kaipaan! Sitä tunnetta en voi vain kiertää taikka sivuuttaa. Hän jäi elämästäni paljon paitsi. Hän ei nähnyt miten pääsin kuudelta, sekä ysi luokalta pois, hän ei ollut juhlimassa ripareitani, hän ei mennyt oman siskonsa häihin, hän ei nähnyt ensimmäistä omaa kotiani, hän ei tullut valmistujaisiin. Tiedän, että hän katuu paljon elämässään, niin myös minäkin. Kadun paljon asioita ja sanoja jotka olen typerässä teini-iässäni mennyt möläyttämään. Olen osa-syypää tähän, että yhteydenpito on katkennut. Olen ehkä myöskin syypää siihen miksi hän vajosi juomaan enemmän.. Sydämeni särkyy, kun en voi olla lähellä ja tukena. Tiedän myöskin sen, että alkoholi on tuhonnut häntä itseään jo niin paljon sisältä päin. Silmät seisoo vaikkei olisi kännissä, vaikea löytää sanoja, muisti katkeilee sieltä ja täältä. Ja nyt ihmiset valehtelevat sinusta, en tiedä missä olet, mitä teet, kasvatatko vielä puoli pikkuveljeäni? Olin niin katkera, kun kerran tupsahdit tuosta noin vain elämääni. Sekoitit sen ja hajoitit. Koko korttitalo kaatui kasaan. Luulin aina, että luovuit minusta ja siskostani. Välttelin aina puhumista kasvotusten, sekä puhelimessa. Ja sitten, kun taas katosit.. Koko maailmani vain sekosi. Sulkeuduin. Nyt jos näkisin sinut kadulla, tuskin edes huomioisin. Luultavasti alkaisin taas välttelemään sinua, niin kuin nyttenkin. Haavani ovat vielä tuoreat, ja näistä puhuminen ei aina helpota omaa oloani. Mutta se, että et tee asioiden eteen mitään, se on merkki heikkoudesta ja häpeämisestä. Häpeät sitä miksi olet tullut, tämä on ainoa muisto jonka olet minulle jättänyt. Ja ymmärrän hyvin sen. Ei isälläkään hyvin mennyt.. Joskus on aikoja, kun ihminen vain sortuu. Ja oma mielipiteeni alkoholisteista on se, että kerran alkoholisti, on aina alkoholisti. On vain ajan kysymys kun murtuu ja korkkaa pullon auki. Tämän takia en juo alkoholia, koska en halua tulla sinun kaltaiseksi. Perheessämme on muutenkin diagnosoitu masennusta. Ja myönnän myöskin sen, että valintani ei koskaan tule olemaan helppo kun itsekin päätän luovuttaa sinun suhteen. En halua enää enempää sisältä päin kuolla. Kyyneleet eivät ole aina hyvästä, jos niitä ei saa itketyksi kerralla ulos. Ja pian tulee täyteen kolme vuotta, kun viimeksi näin sinut. Toivottavasti viina ei sinua pois elämästämme korjaa.