torstai, 22. lokakuu 2015

Runo

Tahtoisin kai sanoa kuinka paljon sua ikävöin,

niin monet kerrat olen hajonnut,

mennyt omia aikojaan rikki.

Joskus on helpompi luovuttaa

ja heittää kaikki taakse.

Tehdä siitä itselleni jonkin sortin numero,

olla välittämättä,

ja katsoa kuinka maailma kusee paikoilleen.

torstai, 24. heinäkuu 2014

Risteytys ja seonnut kompassi.

Terveppä terve pitkästä aikaan. Ihme, että muistin tämänkin blogin olemassa olon ja paikan. Heh.. Hirveesti ois taas kerrottavaa. Paras kaveri menee näinä päivinä naimisiin. Oon tosi onnellinen sen ja hänen perheensä puolesta, ja toki minutkin on sinne kutsuttu. Omasta pikkusiskostanikin tuli viimekuussa rouva (sanoi maistraatissa tahdon), ja nyt on häämatkallaan. Oon hieman kade, määkin tahdon ulkomaille ottamaan aurinkoa! No omat rahani kulutan peleihin, eikä kaverit aina sitä tajua. Ei se mitään, hyvä jos minäkään! :DD Eihän kukaan ole koskaan täydellinen, siinä vasta pelottava ajatus jos olisi.. Yaiks! Rakkausrintamallani ei tietenkään mitään tapahdu, vaikka muutamalla uhkarohkealla treffeille olen käynyt. En normaasti viitsi edes uhrata aikaani moiseen touhuun. Mielenkiintoisia ihmisiä, ei siinä mitään, on hauska aina tavata! Elän päivän kerrallaan työttömänä. Yep again. Opiskelut eivät menneet niin kuin olisi halunnut, jouduin senkin touhun lopettamaan. Tietenkin monista syistä. No tulipahan sekin koettua ettei unelma-ala ole sittänkään sitä mitä on olettanut. Ja kaiken kukkuraks myöskin selveni mulle hysteerien ihana neulakammo. xD No tästä opiskeluiden lopettamisesta on jo kulunut ööö.. 3kk, kohta 4kk. No saa nähä postaanko tänne enää tämän jälkeen mitään, kun into on niin sanotusti jo ikävä kyllä kadonnut. Ehkä jatkossa kirjoitan, ehkä en. Sen näkee huominen. Moiks! ^.^

keskiviikko, 8. tammikuu 2014

Päivä kuin päivä

 

Siis ei voi alkaa päivä niin penaalista! Mutta alkoi, kun alkoikin.. Aamulla mikropuuro räiskyy ympäriinsä, en ehdi meikata lainkaan, kauheella kiirreellä riennän bussipysäkille, ja siis Luoja paratkoon, mutta minä aivoton toope unohdin kännykän himaan, ja ruokasetelitkin. Eikä tässä vielä kaikki! Tulin tunnin etuajassa kouluun, ja yritin tunkea eka väärään luokkaan/ryhmään, koska katsoin lukkaria väärin. Piti tarkistaa keskiviikko, nii mähän elin tiistaissa. Huoh.. :/ No jos pitäis miettiä päivän positiiviset puolet tästä, niin koulua oli vaan onneks 3h, jos ei lasketa siihen päälle sitä 1h. Oppitunti oli aika hauska. :D Minä olin pihalla vähän väliä, kuin käki metsässä. Ja tajusin sentään pakata mukaan edes ripsarin. :) Aamulla satoi vettä, mutta onneks sitten päivällä ei satanut yhtään, niin kävelin 4,5km himaan kaupan kautta. :) Sain vatsan täytettyä, nukuin päikkärit melkein 20:00 asti.. Katsoin telkkaa. Ja sieltä tuli 3 hyvää jaksoa, joita todellakin fanitan täällä. Ja ne ovat mm. C.S.I., Under the Dome, ja Muodin huipulle. Ja parasta näissä ohjelmissa on se, että ne kaikki voi katsoa paremmalla ajalla netistä, vaikkapa muina päivinä. Mutta minä en malttanut, joten tietty katsoin ne kaikki tässä heti. Ja vieläpä tuossa edellä mainitussa järjestyksessä.- I love my day as it is... Noup. xD

tiistai, 7. tammikuu 2014

Todellisuus iskee!

 

Okei, elikkäs hei. Kaikkea on taas tapahtunut viime aikoina, ja voisin aloittaa siitä kun sain tietää viime joulukuussa opiskelupaikasta jonka sain. Jippii. Ja se opiskelu alkoi tänään. Uskokaan tai älkää, mutta kävelin kolmesti ohi ammattiopiston, jonne minun piti mennä. Luoja kiitos en myöhästynyt auditorio-tilaisuudesta, josta selvisi se että mihin ryhmään esimerkiksi kuulun. Oli se päivä kyllä yhtä rumbaa, tai no ainakin se aamupäivä. Pyöriä talojen ja isojen rakennuksien läpi, ajatellen OMG, WTF, WHY ME.. Tuollaisia tunteita oli aamulla, koska luulin todellakin eksyneeni.. :D No onneks sain kahdelta ohikulkijoilta neuvoja, ja löysin sitten perille asti viime tingassa. Päivä oli sinäänsä lyhyt, lähinnä juuri käytiin säännöt, oli opettajien esittelyt, tutustuttiin taloon/kouluun. Täytyy kyl myöntää, että on aika pieni toimipiste jos sitä nyt vertaisi aiempaan ammattikouluun, josta aikoinaan valmistuin merkonoksi. Ja nyt opiskellaan toinen ammatti (toivottavasti). Ellen sitten jostain syystä sitten myöhemmin luovuta/lopeta opintoja. No toivottavasti en luovuta, haluan ainakin nyt nähä, että onko minusta tämän alan taitajaksi. Myöhemmin tapasin pikkusiskon, jolta sain aivan ihanan satiinisen päiväpeiton.<3 Olin maininnut eilen, että olis tarvetta hankkia uusi päiväpeitto. Ja kappas siskoltanihan löytyi päiväpeitto jolle ei ollut enää käyttöä. No säästyipähän pitkä penni. Ja rahasta puheen ollen. Mulle pitäis tulla tänään tai huomenna edelliskuun työttömyysrahat tilille, eipä tullut. Oli taas mukava yllätys kassalla, kun kortti yht äkkiä ilmoittikin, että ei toimi kortti, Himassa selvisi netin kautta pankista, että ollaan taas ihan kivasti pers auki tilillä. Ja mitä me tästäkin opimme, no sen että kantsis varmaan eka selvittää ennen kuin menee kauppaan niin paljonko rahaa tilillä on.. No onneks maailma ei sentää tuohon kaadu. :) Kyl ne rahat varmaan tulee tilille, kai.. Huomenna sitten kelaan selvittämään jos tihlanne ei muutu. Kun on he aina ajallaan sen rahan tililleni maksaneet, ja mäkin vein ihan ajallaan sen hakemuksen kelaan. Toisin kela oli eilen kiinni jostain syystä, siis se johonka olin vienyt sen hakemuksen. Nii että sekin saattoi vaikuttaa tuohon.. Sitten sain postissa mukavan yllätyksen, myöhäisen joululahjakortin H&M:ään kummiltani. Tulee sopivasti käyttöön. :) Tarviin muutenkin uusia paitoja, tai housut. Saa nähä kumpaan törsään sen. :D Ehkä paitaan.. xD Niin ja toisesta koulusta/ammattikoulusta soitettiin, että ois paikkoja päästä opiskelee Porvooseen. Juu, ei kiitos! Sain jo haluamani koulupaikan. xD Hyvä alkaa selittää puhelimessa, että hei ei kiitos, katsos sain jo koulupaikan ja tänään oli ensimmäinen koulupäiväkin. Joten kiitos tarjouksesta ja kuulemiin. xD Nyt pitää vaa toivoa, että saan raha-asiani kuntoon. Tai muuten koko opiskelu saattaa tyssätä siihen, koska joudun itse kustantamaan kaikein paitsi ruuan. Ja lukuvuosimaksua tästä ei onneksi peritä. Thank God!!! Eilen vitsailin yhelle hyvälle frendilleni, että tänne vois alkaa kirjoittaa pokemon x pelin päivityksiä/ohjeita. Juu, ei nyt taida ihan onnistua. xD Tai siis ei siinä pelissä mitään. Itse oon jo pelannut koko kyseisen x version jo läpi, liigat ja kaikki. No ehkä pari pikkujuttuu lukuunottamatta, mutta silti. Ainoo negatiivinen asia, jonka voin tuoda tuosta pelistä esiin on se, että siihen peliin voi tallentaa 100 ystävää, ja niitä ei voi poistaa pelistä ellei aloita alusta peliä. Paitsi tietty sitten jos haluu poistaa nds3 konsolilta ne kaverit, nii se toki toimii muttei sitten kuitenkaan itse pelistä jostain kumman syystä vaan poista. Joten kannattaa olla aika tarkka, että kenet hyväksyy, koska safarilla sä et tiedä mitkä 3 pokemonia niillä on sulle ns. tarjottavana. Itse oon saanut monesta kaverin safarilta samoja pokemoneita, joten hiukkasen harmittaa kun ei voikkaan poistaa kavereita tss:ltä. Eli siitä itse pelistä, jos on nettiyhteys ja on hyväksynyt random pelaajan kaverikseen jne.. Siinä on 3 tapaa hyväksyä kaveri pokemon pelissä. 1.) vaihtaa pokemoneita enemmän kuin yhden kerran. 2.) haastaa kaksintaisteluun jossa voi valita miten haluaa taistella, esim. kolme pokemonia kerralla tai sitten yksi yhtä vastaan. 3.) Ja sitten ihan perus, että vaihtaa kasvotusten tai miksei netin kautta ystävä koodin, jonka sitten vaa lisää ja hyväksyy ja vóla se on siinä, kuten aiemmissa pokemon peleissä. Ja mun ei pitänyt mainita mitään pokemoneista tänne.. xD Ja sit kuitenkin mainitsin! Hehheh.. Pokemon omakseni saa- a- aan, POKEMON. xD Ehkä mä nyt kuitenkin päätän tämän jutun tähän. Adios! :D

sunnuntai, 17. marraskuu 2013

Kisulikuume, lahjoja, haaveita. :)

 

Tervehdys pitkästä aikaan, oliko ikävä juttujani? :) No toivottavasti ei ollut OLI. Tässä on tapahtunut, vaikka mitä kaikkee.. Pääsen soventavuuskokeeseen, lähihoitaja koulutukseen liittyen. Kyllä hieman jännittää, ylihuomenna ois tarkoitus mennä sinne. :3 Tää tulee niin tarpeeseen, koska toissapäivänä tuli tasan vuosi täyteen siitä, kun jäin työttömäksi.. Joten ois aika ihanaa päästä tekemään ees jotain!! Ei kukaan JAKSA loputtomiin OLLA työtön/neljän seinän sisällä. No en ainakaan minä jaksa! Olin tänään pitkästä aikaan isukin luona visiitillä systerin kera. Voi, että meillä oli hauskaa! :3 Vietiin mm. iskälle synttärilahja. (Oli pyytänyt/toivonut autoonsa ensiapu- pakkauksen). Ja siihen lisäks ostettiin Ilkka Remesin pokkari: ''Shokkiaalto''. :) Ja nyt olen päättänyt kiven kovaan, että kyllä se lemmikkihanke tulee käymään toteen. Viimeistään ensivuoden puolella kesään mennessä.<3 Kun ilmoitin asiasta, nii heti sisko ja isukki olivat kannustavalla tuulella/mielissään uutisesta. Sisko lupasi jopa auttaa kissanhoidossa, jos tulee tarvetta! :) Ja iskä lupasi auttaa asentamaan kanaverkon parvekkeelle. Vaikka asunkin yksin, nii on hyvä tietää että oma perhe on tukena, ja hengessä mukana. Lemmikin hankinta on omalla tavallaan aika iso asia, ja siihen on sitouduttava loppuun asti. Ja olen aina halunnut oman kissan. Itseasiassa meillä oli ennen kissa nimeltä Karoliina/Karolina, (äidin nimeämä).. Mutta.. Se annettiin pois, koska isä sai allergian. Mutta se ehti asua meillä semmoset vajaat 6 vuotta. :) Olisin itse ottanut kissan omiin hoiviini, mutta juuri silloin en vielä asunut omillani, vaan lastenkodissa (joskus aikoinaan). Nyt oon toisin asunut jo semmoiset 5 vuotta omillani/yksikseni, ja ihan kivaa se on ollut. Ensimmäiseen vuokrakämppään ei saanut ottaa lemmikkiä, ja se harmitti TOSI paljon.. Asuin kolme vuotta siinä yksiössä, ja sitten muutin n. 2 vuotta sitten isompaan vuokrakämppään/kaksioon. Ja nyt ois jopa tilaakin ainakin sille yhdelle lemmikille/sydänten sulattajalle. Ja tähän kämppään saa ottaa lemmikin!<3 x) Ilmoitin jopa omalle kummitädillenikin, että kyllä nyt se tapahtuu, mä aijon hankkia kissan! Mun suku kertakaikkiaan rakastaa lemmikkejä, ja onko se nyt mikään ihmekkään? Mulla/siskolla on ollut 2 adoptio-rottaa, ja kissa jotka siis asuivat isän luona. Mutta kyllä me niitä hoivattiin, vaikkei asuttukaan kotona kaiken aikaa. :) Lemmikit jättää sydämeen tietynlaisen tassunjäljen, muiston.<3

Ja eilen päätin sitten fiksuna likkana irroittaa jouluvalot pois parvekkeen kaiteelta, (jotka siis olivat olleet kaiteessa kiinni semmoisen vuoden verran), ja siirsin ne semmoiseen putkeen kiinni (yhä perkeella, mutta ulkona). Näyttää paljon paremmalta. :) Ja valot ihme kyllä toimii!!! :D On se jännä ettei pikkulinnut oo niitä yrittäneet syödä.. Vaikka aika likaiset ne oli.. Yöööök... Pesin varmaan käsiä tulikuumalla vedellä semmoiset viitisen minuuttia.. Ja toissapäivänä mun yks hyvä ystävä synnytti terveen poikavauvan, (toisen lapsen). :3 Eli kaikkee ihanaa on vaan tapahtunut näiden muutamien kuukausien aikana. :) Niin ja eilen aloitin kaulahuivin neulomisen, oli ensin tuskaa semmoiset kolme tuntia kun kokoajan olin purkamassa ja luovuttamassa ja aloittamassa alusta jne.. Ja sitten se visio siitä minkälaisen haluan siitä tehdä iski aamu 5 aikaan mieleen. No nyt se näyttää peruukilta, mutta kai mä tästä jotain upeeta saan aikaan.. I hope so. xD No tähän on varmaan hyvä lopettaa tämä kirjoitus. :)

  • Blogi-arkisto

  • Henkilötiedot


    Olen tälläinen ihan tavallinen nuori nainen, joka tykkää pohdiskella. Mitä muuta voisin itsestäni edes kertoa? No, en ainakaan poikkea muista ihmisistä. Tuskin edes erotun massasta. *nauraa* :)